Siirry suoraan sisältöön

Selkosanastojen avulla ymmärrettävämpää tietoa

  • Vieraskynä
  • Julkaistu: 30.5.2022
  • Kirjoittanut: Timo Suuronen
Tietokone taustalla ja kädessä puhelin, jonka näytöllä peukalo ylöspäin ja teksti selkosanasto..

Aloitin viime syksynä maisterintutkielmani, joka käsitteli selkokieltä ja saavutettavuutta. Tutkielman tavoitteena oli laatia selkokielinen sanasto eli selkosanasto. Selkosanasto on sanasto, jossa olevat sananselitykset ovat helposti luettavia ja helposti ymmärrettäviä. Tämän lisäksi selkosanaston kohderyhmän täytyy hyväksyä selkosanasto. Tutkielman tuloksena saatiin selville, millaisia selkosanastojen tulee olla, jotta niiden avulla olisi helpompi oppia ja ymmärtää uutta tietoa.

Ensimmäiset askeleet selkokielen ja saavutettavuuden maailmaan

Ensimmäinen kosketukseni saavutettavuuteen ja selkokieleen oli vuoden 2020 syksyllä. Tällöin selkokielen puolestapuhuja ja edistäjä Leealaura Leskelä tuli luennoimaan selkokielestä ja selkomukauttamisesta erään käännöskurssin yhteydessä. Tästä sain kipinän itselleni aiemmin tuiki tuntemattomaan aiheeseen. Halusin tietää enemmän siitä, mitä on selkokieli, saavutettavuus ja miten ne näkyvät Suomessa ja miten voisin itse olla avuksi. Monen onnekkaan sattuman kautta päädyin viime vuoden syksyllä aloittamassani maisterintutkielmassa yhdistämään selkokieltä ja saavutettavuutta uudesta näkökulmasta.

Jotta selkosanasto saavuttaisi mahdollisimman laajan yleisön, otin yhteyttä Selkeästi meille -hankkeeseen, jossa myös halutaan saada netissä olevasta tiedosta helpommin ymmärrettävää. Onnekseni Selkeästi meille -hanke nappasi ehdotuksestani kiinni ja lähti mukaan tähän hyvin antoisaksi ja ainutlaatuiseksi osoittautuneeseen matkaan.

Tiedon saavutettavuus ja selkosanasto

Meitä ympäröivää tietoa on usein hankala ymmärtää. Jotta tiedosta saataisiin ymmärrettävämpää, tulee siitä tehdä luettavuudeltaan ja ymmärrettävyydeltään helpompaa. Luettavuus tarkoittaa sitä, että selkosanastossa on esimerkiksi tarpeeksi iso fontti ja riviväli ja että teksti erottuu taustasta. Ymmärrettävyys tarkoittaa sitä, että selkosanastossa ei esimerkiksi ole liian vaikeita sanoja tai virkkeitä.

Tutkimukseen osallistuneiden rooli oli todella tärkeä. Sen lisäksi, että kohderyhmään kuuluvat henkilöt pääsivät testaamaan selkosanastoa ja hyväksymään sen, saivat he myös valita sanastoon tulevat sanat. Selkosanastossa on 20 sanaa, jotka liittyvät saavutettavuuteen ja nettiin.

Tutustutaanko?

Yhtenä osana tutkielmaa oli tutkimuksen esittelytilaisuus. Laadin sitä varten selkokielisen sähköpostiviestin, jossa kutsuin kaikki selkosanastosta kiinnostuneet mukaan. Etänä pidetyssä esittelytilaisuudessa kävin läpi tutkimusaihettani, tutkimuskysymyksiäni ja sitä, miten selkosanaston testaustilaisuus etenee.

Esittelytilaisuuden tarkoituksena oli tutustua mahdollisiin tutkimukseen osallistuviin henkilöihin ja antaa heille mahdollisimman paljon etukäteistietoa. Näin heidän olisi helpompi lähestyä tätä vaikeaa aihetta ja heille entuudestaan täysin tuntematonta ihmistä. Apunani tämän toteuttamisessa ja ylipäätään kaiken toiminnan sujuvoittamisessa olivat sekä hankepäällikkö Satu Timperi että hankesuunnittelija Mira Vihmo – iso kiitos kuuluu ehdottomasti heille.

Työpaja osallistujien kanssa

Luottamuksen kipinän sytyttyä oli aika toteuttaa tutkimus – sekin koronarajoitusten takia etänä. Työpajahenkinen selkosanaston testaustilaisuus pidettiin tammikuun lopussa ja se kesti lähes kaksi tuntia. Osallistujat olivat henkilöitä, jotka kuuluvat selkosanaston kohderyhmiin, eli kehitysvammaisiin ihmisiin. Tärkein tavoite oli saada selville, mitä mieltä työpajaan osallistuneet olivat selkosanastosta ja että hyväksyvätkö he selkosanaston. Työpajassa oli sekä avointa keskustelua että tarkempia kysymyksiä.

Työpajatilaisuus ylitti kaikki mahdolliset odotukseni. Sain tärkeitä mielipiteitä monesta selkosanastoon liittyvästä asiasta, ja ennen kaikkea selkosanasto sai osallistujien hyväksynnän. Kaikki kommentit ja korjausehdotukset otettiin huomioon selkosanaston viimeistellyssä versiossa.

Minulla ei ollut aikaisempaa kokemusta kehitysvammaisten ihmisten parissa toimimisesta tai edes työpajojen vetämisestä. Hankepäällikkö Satun mukanaan tuoma kokemus ja tyyneys sekä osallistujien avoimuus ja ennakkoluulottomuus kuitenkin karistivat pienimmätkin pelon tuntemukseni pois. Tunsin oloni tervetulleeksi ja rentoutuneeksi läpi työpajan. Oli mahtavaa päästä osallistuttamaan ihmisiä, joiden mielipiteellä totisesti on väliä, ja nähdä, miten he itse innostuvat siitä, että he voivat osallistua ja vaikuttaa omiin asioihinsa.

Kohti maailmaa, jossa tieto on helpommin ymmärrettävää

Suosittelenkin kaikkia, jotka ovat hiemankin kiinnostuneita selkokielestä, saavutettavuudesta ja ihmisten auttamisesta tutustumaan tähän hankkeeseen ja sen käsittelemiin teemoihin. Yhteistyö hankkeen kanssa oli sujuvaa, ja kehitysvammaisten ihmisten kanssa työskentely oli erittäin antoisaa sekä silmiä avaavaa.

Haluan vieraskynäkirjoitukseni kautta välittää suurkiitokset sekä hankkeelle että eritoten tutkimukseen osallistuneille henkilöille. Teidän mielipiteillänne totisesti oli väliä. Ilman teitä ei selkosanastosta olisi tullut sellaista kuin se nyt on.

Tieto kuuluu selkeästi meille.

Tutustu selkosanastoon ja tutkielmaan

Tutustu selkosanastoon Selkeästi meille -hankkeen verkkosivuilla tästä linkistä.

Lue Timon tutkielman Sanoista saavutettaviksi – selkokielisten sanastojen laatiminen kognitiivisen saavutettavuuden näkökulmasta kokonaisuudessaan Helsingin yliopiston sivuilta tästä linkistä (linkki vie toiselle sivulle ja aukeaa uuteen välilehteen).

Kirjoittaja

Timo Suuronen

Timo on selkokieleen ja saavutettavuuteen vastikään tutustunut venäjän kielen, kulttuurin ja kääntämisen kandidaatti, joka valmistuu tänä syksynä Helsingin yliopistosta filosofian maisteriksi kääntämisen ja tulkkauksen maisteriohjelmasta käännösteknologian opintosuunnasta. Timo laati maisterintutkielmassaan selkosanaston hyvät periaatteet ja käytänteet, joiden mukaan selkosanastoja voidaan tulevaisuudessa laatia.

Lue myös nämä

Takaisin ylös