Siirry suoraan sisältöön

Yhteiskehittämällä ymmärrettäviä verkkopalveluja

Tällä sivulla on ohjeita, miten voit järjestää yhteiskehittämistyöpajoja. Yhteiskehittämisen tarkoituksena on koota saman toimialan edustajia ja kokemusasiantuntijoita yhteen kehittämään saavutettavuutta ja jakamaan omaa osaamista.

Selkeästi meille -hankkeessa järjestettiin yhteiskehittämistyöpajoja. Yhteiskehittämisiin osallistui hyvinvointialueiden, kuntien ja viranomaisten verkkoviestijöitä. Kullekin toimialalle järjestettiin omat yhteiskehittämiset, joihin osallistui saman toimialan edustajia. Esimerkiksi kunnille järjestettyyn yhteiskehittämiseen osallistui verkkoviestijöitä neljästä eri kunnasta. Tälle sivulle koottu malli on muodostettu hankkeen yhteiskehittämisissä.

Malli on muokattu sellaiseksi, että kuka vain voi järjestää yhteiskehittämisen ja kutsua siihen mukaan osallistujia. Toiminnan lähtökohtana on halu oppia, miten voi tehdä ymmärrettävämpiä verkkopalveluita, testaaminen, kokemusasiantuntijuus ja yhdessä oivaltaminen.

Miten yhteiskehittäminen toimii?

Osallistujat voivat olla joko saman toimialan edustajia tai ryhmä voidaan koota keskenään erilaisten verkkopalveluiden edustajista. Toimivan kokonaisuuden kannalta oleellisinta on, että mukana on neljä eri organisaatiota, joiden verkkopalvelun helppokäyttöisyyttä ja ymmärrettävyyttä kehitetään. Kun organisaatioita on neljä, voidaan muodostaa parit, jotka testaavat toistensa palvelua.

Yhteiskehittämisissä mukana olevat käyttäjätestaajat ovat kokemusasiantuntijoita, jotka erityisesti hyötyvät kognitiivisesta saavutettavuudesta. Heiltä saatu palaute on oleellinen osa kognitiivisen saavutettavuuden parantamista verkkopalveluissa.

Yhteiskehittämiseen kuuluvat työpajat voidaan järjestää joko etänä tai lähitapaamisina.

Työkaluja yhteiskehittämiseen

Selkeästimeille.fi-sivustolle on koottu työkaluja, joita voidaan käyttää yhteiskehittämisessä.

  • Kognitiivinen saavutettavuus -osioon on koottu tietoa, siitä mitä kognitiivinen saavutettavuus on ja ketkä siitä erityisesti hyötyvät. Tätä aineistoa voidaan käyttää aiheeseen tutustumisessa.
  • Testaa ja arvioi -osiossa on kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristö ja ohjeet tuetun käyttäjätestauksen järjestämiseen. Kognitiivisen saavutettavuuden arviointikriteeristö on työväline, joka toimii parhaiten yhdessä käyttäjätestausten kanssa.
  • Ohjeita ja vinkkejä -osioon on koottu ohjeita ja oppaita kognitiiviseen saavutettavuuteen.

Miksi yhteiskehittäminen kannattaa?

Omaan verkkopalveluun ja sen sisältöihin sokeutuu helposti. Kun ulkopuolinen ihminen testaa ja antaa siitä palautetta, nousee esille asioita, joita itse ei ole välttämättä osannut edes ajatella. Yhteiskehittäminen on myös hyvä keino jakaa omaa osaamista ja oppia muilta. Yhdessä kehittäminen on myös hauskaa ja innostavaa.

Mitä yhteiskehittämisessä tapahtuu

Yhteiskehittämiseen tulee varata aikaa noin kaksi työpäivää. Kokonaisuuteen kuuluu

  • Ennakkotehtävä, noin 1 tunti.
  • Aloituspaja, 1 tunti.
  • Suunnittelutehtävä 1,5 tuntia.
  • Testaustehtävä, noin 2 tuntia ja lisäksi kokemusasiantuntijoille järjestetty käyttäjätestaus
  • Arviointipaja, kesto on noin 2,5 tuntia.
  • Päätöspaja, noin 1 tunti.

Tehtävät tehdään itsenäisesti ja työpajat ovat yhteistä työskentelyä. Lue yhteiskehittämisen vaiheista ja tehtävistä alapuolelta.

Yhteiskehittämisen vaiheet

Yhteiskehittämisien oivallukset

Takaisin ylös