Selkeästi meille -hankkeen vauhdikas kevät

Selkeästi meille -hankkeen kevät on ollut vauhdikas! On ollut ilo huomata, kuinka kognitiivisen saavutettavuuden huomioiminen on edistynyt ja sitä huomioidaan muun saavutettavuuden rinnalla. Olemme koonneet asioita, joita olemme kevään aikana toteuttaneet.

Yhteiskehittämällä ymmärrettävämpiä verkkopalveluita

Olemme kehittäneet kevään aikana yhteiskehittämistyöpaja-toimintamallin, jossa kehitetään ja arvioidaan eri organisaatioiden verkkopalveluita yhdessä hankkeen kokemusasiantuntijoiden kanssa. Työpajoissa hyödynnetään hankkeen työkalujen ja ohjeita. Keväällä aloitti neljä uutta testaajaa, joiden mentorina saavutettavuusmentori Heikki Oksanen toimii. Ensimmäisessä yhteiskehittämistyöpajassa on kehitetty neljän hyvinvointialueen verkkopalveluita. Julkaisemme koonnin lopputuotoksista hankkeen sivuilla. Syksyllä järjestämme kolme yhteiskehittämistyöpajaa, joihin on tällä hetkellä haku käynnissä kuntien verkkoviestijöille sekä viranomaistahoille, joilla on jokin kansalaisille suunnattu sähköinen asiointipalvelu.

Saavutettavuuden iskuryhmät ovat vaikuttaneet saavutettavuuteen ja esteettömyyteen

Saavutettavuuden iskuryhmät ovat testanneet kevään aikana erilaisia itsepalveluautomaatteja ja mobiilisovelluksia. He ovat antaneet palautetta sovellusten helppokäyttöisyydestä ja ymmärrettävyydestä joko suoraan organisaatioille tai hankkeen työntekijöiden välityksellä. Palaute on otettu kiitollisena vastaan ja osa muutoksista on toteutettu. Testausta on ollut mahdollisuus päästä seuraamaan paikan päälle, jolloin organisaatiot ovat havainneet haasteet niiden käytössä. Iskuryhmät ovat tavanneet HSL-sovelluksen kehittäjiä, käyneet vuoropuhelua Oda-sovelluksesta vastaavan kanssa, kertoneet Helmet.fi-verkkosivu-uudistusta tekevälle Futurice Oy:lle parannusehdotuksia nykyisistä sivuista, testanneet pääkaupunkiseudun kirjaston lainaus- ja palautusautomaattia sekä miten varausjärjestelmä toimii. Lisäksi iskuryhmät ovat osallistuneet VR:n uuden junan käyttäjätestaukseen sekä Digi- ja väestötietoviraston asiakasymmärryshaastatteluun. Ymmärrys lisääntyy siitä, miksi kognitiivista saavutettavuutta tulee testata siitä hyötyville käyttäjillä.

Hankkeen toimijoita on osallistunut valtiovarainministeriön Digi arkeen -neuvottelukunnan päätöstilaisuuden paneelikeskusteluun edustamaan digitöntä kokemusasiantuntijaa sekä vuoden selväsanainen -tunnustuksen sekä Digi- ja väestötietoviraston Digitukitukiteko-tunnustuksen saajan valitsijaraatiin.

Koulutuksia ja puheenvuoroja kognitiivisesta saavutettavuudesta

Hanke on kouluttanut keväällä verkkopalveluiden kognitiivisesta saavutettavuudesta ja sen testaamisesta siitä hyötyvillä käyttäjillä Kelan, Fraktio Oy:n, verkkosivujen tekijöitä, kehittäjiä ja sisällöntuottajia, pitänyt puheenvuoron eri ministeriöiden verkkoviestinnän yhteistyöryhmälle ja Crasman Oy:n työntekijöille. Hanke myös tuotti Humanistisen ammattikorkeakoulun Järkeä-hankkeen verkkokoulutuskokonaisuuteen osion kognitiivisesta saavutettavuudesta.

Yhteistyötä eri toimijoiden kanssa

Toinen kevään saavutettavuuden iskuryhmä toteutettiin Helsingin kaupungin Vallilan vammaisyksikön  toimipisteen kanssa. Hanke on tehnyt vahvempaa yhteistyötä Valli ry:n kanssa koulutuksen, videon ja osallistunut DigiAgeTalk-tapahtumaan esittelemään hankkeessa kehitettyjä kognitiivisen saavutettavuuden työkaluja ja ohjeita. Syksyllä käynnistämme yhteisen vaikuttamiskampanjan, jotta kognitiivinen saavutettavuus huomioitaisiin muun lainsäädännön rinnalla. Yhteistyötä on tehty myös muun muassa Digi- ja väestötietoviraston ja Aluehallintoviraston saavutettavuusyksikön kanssa.

Viestintää ja vaikuttamista

Hanke on myös järjestänyt kevään aikana vaikuttamis- ja viestintäkampanjan. Toinen kampanja järjestettiin eduskuntavaalien yhteydessä ja aihe tuli saavutettavuuden iskuryhmän osallistujilta. He olivat huolissaan, kun edellinen eduskunta ei ehtinyt hyväksyä digihenkkariin liittyvää lainsäädäntöä. Toisessa kampanjassa toimme esille hankkeessa kehitettyjä työkaluja ja ohjeita kognitiivisesta saavutettavuudesta ja muistuttelimme, miksi sen huomioiminen on tärkeää.

Kehitysvammaiset ihmiset mukana digiyhteiskunnassa

Mikä tärkeintä, toimintaan osallistuneet kehitysvammaiset tai muuta tukea tarvitsevat ihmiset ovat päässeet vaikuttamaan sähköisiin palveluihin ja automaatteihin. He ovat innostuneet käyttämään sähköisiä palveluita itsenäisemmin ja vaikuttamaan niihin, jotka siihen kykenevät ja sitä haluavat. Kun sähköisiä palveluita kehitetään ja tehdään yhdessä käyttäjien kanssa, niin mahdollisesti myös askel niiden käyttämiseen madaltuu, kun palvelut ovat helpompia käyttää ja ymmärtää.

Kaikki hyötyvät, organisaatiot saavat palautetta ja me saamme antaa palautetta. – iskuryhmäläisen kommentti iskuryhmätoiminnasta.

Lopuksi

Kevät on ollut täynnä upeita kohtaamisia, oivalluksia ja yhdessä kehittämistä. Kevään aikana hankkeen työharjoittelija kehitti Selkeästi meille -pelin, jota DigiAgeTalk-tapahtumassa testattiin. Peliä pääsee pelaamaan syksyn aikana.

Kiitos kaikille hankkeen toimintaan osallistuneille, mahtavalle ohjausryhmälle ja yhteistyötä tehneille! Syksyllä on tulossa paljon lisätietoa kognitiivisesta saavutettavuudesta!