Siirry suoraan sisältöön

Esteettömyysdirektiivi ei huomioi kognitiivista saavutettavuutta tarpeeksi

  • Tiedotteet
  • Julkaistu: 15.6.2022
Mies näyttää ison tabletin näytöltä nettisivulla olevaa asiaa.

Esteettömyysdirektiivi säätää tuotteiden ja palveluiden esteettömyydestä ja saavutettavuudesta. Esteettömyysdirektiivin pohjalta Suomen lainsäädäntöä on uudistettu, mutta kognitiivinen saavutettavuus eli palvelujen helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys on jäämässä säädöksissä vähemmälle huomiolle. Selkeästi meille -hanke kannustaa kuitenkin huomioimaan uusia palveluja ja tuotteita suunniteltaessa, että niistä tehdään myös helppoja käyttää ja ymmärtää. Kognitiivisesti saavutettavat palvelut ja tuotteet hyödyttävät meitä kaikkia.

Uusi lainsäädäntö voimaan Suomessa

Suomessa on pian voimassa lainsäädäntö, joka säätelee erilaisten tuotteiden ja palvelujen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Lainsäädännön tavoitteena on parantaa niiden ihmisten, joilla on jokin vamma tai toimintarajoite, mahdollisuuksia itsenäiseen elämään yhteiskunnassa. Lainsäädäntö perustuu EU:n esteettömyysdirektiiviin, jonka tarkoituksena on yhtenäistää eri EU-maiden vaatimuksia ja siten lisätä esteettömien tuotteiden ja palveluiden saatavuutta ja liikkuvuutta EU:n alueella.

Keitä vaatimukset velvoittavat?

Esteettömyysvaatimukset velvoittavat sekä julkisen hallinnon organisaatioita että yksityistä sektoria eli kaikkia, jotka tuottavat tai tarjoavat direktiivin alaan kuuluvia tuotteita ja palveluja. Tämä tarkoittaa niin viranomaistahoja kuin yrityksiä, jotka tuottavat palveluja ja tuotteita kuluttajille.

Mitä palveluja ja tuotteita vaatimukset koskettavat?

Esteettömyysvaatimukset koskettavat monia tuotteita ja sähköisiä palveluja, muun muassa

  • tietokoneita ja niiden käyttöjärjestelmiä
  • itsepalvelupäätteitä kuten maksupäätteitä, pankki- ja lippuautomaatteja
  • älypuhelimia
  • verkkokauppoja
  • tietoliikenne- ja viestintäpalveluja
  • digi-tv:tä
  • sähköisten kirjojen lukemiseen tarkoitettuja laitteita.

Esteettömyysvaatimuksiin valitut tuotteet ja palvelut eivät ole sattumanvaraisia, vaan juuri näissä kaikille ihmisille tärkeissä palveluissa ja tuotteissa on havaittu eniten vaihtelua eri EU-maiden välillä ja siten tarvetta yhtenäistämiselle. Ihmisille, joilla on vammoja tai toimintarajoitteita, näiden laitteiden ja palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus on edellytys niiden käyttämiselle.

Milloin?

Esteettömyysdirektiivin esittämien vaatimusten pitää olla osa EU-maiden lainsäädäntöä 28.6.2022 mennessä. Siirtymäaika on kolme vuotta, eli 28.6.2025 jälkeen markkinoille tulevien tuotteiden ja palveluiden on oltava esteettömyysdirektiivin mukaisia.

Vielä ei ole olemassa yhdenmukaisia ohjeita ja kriteereitä, joilla parannetaan palveluiden ja tuotteiden esteettömyyttä. Nykyinen saavutettavuutta ohjaava WCAG 2.1-kriteeristö ei ole riittävä ja lisävaatimuksia tulee myöhemmin. Komission tavoite on, että yhteneväiset kriteerit ovat olemassa 28.6.2025 mennessä.

Vammaisjärjestöjen huoli lain riittämättömyydestä

Ehdotus lainsäädännöksi on ollut tavanomaiseen tapaan lausuntakierroksella. Uusi lainsäädäntö on askel oikeaan suuntaan, sillä se mahdollistaa paremmin erilaisten tuotteiden ja palveluiden käyttöä ihmisille, joilla on vammoja tai toimintarajoitteita.

Ehdotuksesta nousee myös huoli siitä, että se ei vastaa riittävästi vammaisten ihmisten tarpeisiin. Monet vammaisjärjestöt ovat kritisoineet ehdotusta, eivätkä pidä sitä riittävänä. Esimerkiksi kognitiivinen saavutettavuus jää ehdotuksessa lähes huomioimatta. Se mainitaan ehdotuksessa vain ohimennen, vaikka palvelujen helppokäyttöisyys ja ymmärrettävyys on oleellinen osa sähköisten palvelujen saavutettavuutta.

Saavutettavuus ei takaa palvelun helppokäyttöisyyttä

Selkeästi meille -hankkeen toinen taustajärjestö Kehitysvammaliitto toteaa, että palvelujen saavutettavuus ei takaa sitä, että ne olisivat edes jossain määrin helppoja käyttää.

Kehitysvammaliiton mukaan esityksessä ajatellaan helppokäyttöisyyden toteutuvan automaattisesti, todetaanhan esityksessä seuraavasti: ”Esteettömyysdirektiivi myös ikääntyneitä ihmisiä helppokäyttöisyyden ja saavutettavuuden kautta”. Valitettavasti ainakaan esityksessä olevassa muodossa tuleva lainsäädäntö ei todennäköisesti itsessään paranna digipalveluiden helppokäyttöisyyttä. Tähän tarvitaan Kehitysvammaliiton mukaan tarkempaa lainsäädäntöä tai toimenpiteitä.

Selkeästi meille -hanke muistuttaa kognitiivisen saavutettavuuden tärkeydestä

Selkeästi meille -hankkeen tehtävänä onkin muistuttaa kognitiivisen saavutettavuuden tärkeydestä aikana, jossa se uhkaa edelleen jäädä teknisen saavutettavuuden jalkoihin. On tärkeää, että teknisen saavutettavuuden lisäksi myös verkkopalveluiden helppokäyttöisyyteen ja ymmärrettävyyteen panostetaan. Se lisää yhä useamman ihmisen itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta YK:n vammaisyleissopimuksen mukaisesti ja tähtää siihen, miksi esteettömyysdirektiivi on säädetty.

Lisätietoa

Voit lukea lisää esteettömyysdirektiivistä Sosiaali- ja terveysministeriön sivulta tästä linkistä (aukeaa uuteen välilehteen).

Voit tutustua Kehitysvammaliiton antamaan lausuntoon tästä linkistä (aukeaa uuteen välilehteen).

 

 

Takaisin ylös