Digi- ja väestötietovirastossa kehitetään digitaalista henkilöllisyystodistusta. Digitaalista henkilöllisyystodistusta kehitetään valtionvarainministeriön hankkeessa vuosina 2020–2023 yhdessä poliisin kanssa. Kehitystyöhön osallistuvat myös erilaiset käyttäjät. Koekäyttäjät antavat palautetta sovelluksen toiminnasta ja auttavat siten kehittämään siitä paremman kaikille. Myös Selkeästi meille -hankkeen saavutettavuustestaajat ja vaikuttajaryhmän osallistujat ovat testanneet ja kertoneet mielipiteitä sovelluksesta.
Miksi on tärkeää, että digitaalista henkilöllisyystodistusta kehitetään?
Verkkopankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella tunnistautuminen on välttämätön osa netissä asiointia. On kuitenkin monia ihmisiä, joilla ei ole käytössä kumpaakaan tunnistautumistapaa. Syy voi olla esimerkiksi se, että taloudellisen edunvalvonnan alainen henkilö ei välttämättä voi saada pankkitunnuksia. Monet verkkopalvelut kuitenkin vaativat vahvan tunnistautumisen, vaikka ne eivät liity talouden hoitamiseen, kuten esimerkiksi erilaiset sähköiset ajanvaraukset. Jos henkilöllä ei ole verkkopankkitunnuksia tai mobiilivarmennetta, ei hän voi käyttää sähköistä palvelua samalla tavalla kuin muut. Se on este verkossa toimimiselle ja henkilö voi joutua varaamaan ajan puhelimitse tai menemään paikan päälle. Paikan päälle meneminen vie aikaa ja esimerkiksi puhelu voi olla maksullinen.
Digitaalinen henkilöllisyystodistus mahdollistaa sen, että yhä useampi voi toimia verkossa. Se lisää ihmisten yhdenvertaisuutta ja digiosallisuutta.
Miten digitaalinen henkilöllisyystodistus toimii käytännössä?
Digitaalisen henkilöllisyystodistuksen voi ladata sovelluksena joko älypuhelimeen tai tablettiin. Se toimii Suomessa aivan kuten fyysinen passi tai henkilökortti. Sillä voi osoittaa iän ja henkilöllisyyden esimerkiksi, kun noutaa paketin. Digitaalinen henkilöllisyystodistus toimii myös vahvan tunnistautumisen välineenä ja se tulee yhdeksi vaihtoehdoksi verkkopankkitunnuksien tai mobiilivarmenteen rinnalle. Sen avulla voi kirjautua sähköisiin asiointipalveluihin ja hoitaa omia asioita verkossa. Sovelluksen lisäksi kehitetään myös tunnuslukulaite, jos ei ole tai ei halua käyttää älypuhelinta tai tablettia. Tavoitteena on, että digitaalinen henkilöllisyystodistus olisi käytössä vuonna 2023.
Katso Digi- ja väestötietoviraston sivulta videoanimaatiot, miten digitaalisen henkilöllisyystodistusta voi käyttää. Animaatioissa ei ole kuvailutulkkausta. Voit lukea animaatioiden sisällöt tekstimuodossa tästä artikkelista.
- Käyntiasioinnissa, kun esimerkiksi hakee pakettia, katso animaatio tästä linkistä (vie pois tältä sivustolta ja aukeaa uuteen välilehteen). Käyntiasiointianimaation sisältö tekstimuodossa:
- Henkilö tulee hakemaan lähetystä.
- Asiakaspalvelija kysyy henkilöllisyystodistusta ennen lähetyksen luovuttamista.
- Asiakas näyttää henkilöllisyystodistusta puhelinsovelluksella. Sovellus muodostaa QR-koodin.
- Asiakaspalvelija lukee lukijasovelluksella QR-koodin.
- Asiakas näkee, mitä tietoja hänestä tarvitaan ja hyväksyy tietojen luovuttamisen.
- Asiakaspalvelija tarkistaa asiakkaan henkilöllisyyden vertaamalla lukijasovelluksessa nyt näkyvää kasvokuvaa paikan päällä olevaan henkilöön.
- Henkilö on tunnistettu ja lähetys voidaan luovuttaa.
- Sähköisessä asioinnissa, kun esimerkiksi asioi vakuutusyhtiön kanssa, katso animaatio tästä linkistä (vie pois tältä sivustolta ja aukeaa uuteen välilehteen). Sähköisen asioinnin animaation sisältö tekstimuodossa:
- Tapahtuu vahinko ja esine hajoaa.
- Henkilö ottaa tietokoneen esiin ja aloittaa asioinnin vakuutusyhtiön kanssa.
- Vakuutusyhtiön verkkopalvelu pyytää tunnistautumaan ja ruudulla näkyy QR-koodi.
- Henkilö lukee tietokoneen ruudulta QR-koodin puhelimensa digitaalisen henkilöllisyyden sovelluksella.
- Puhelinsovellus kertoo, mitä tietoja henkilöstä tarvitaan tunnistautumiseen. Hän hyväksyy tietojen luovuttamisen.
- Henkilö on tunnistettu ja hän voi tehdä vahinkoilmoituksen vakuutusyhtiön sähköisessä palvelussa.
