Siirry suoraan sisältöön

Teknisesti täydellinen verkkopalvelu ei ole aina kognitiivisesti saavutettava

  • Vieraskynä
  • Julkaistu: 29.12.2021
  • Kirjoittanut: Markus Kareinen

Vieraskynän varressa tällä kertaa Markus Kareinen Site Logicilta (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Me Site Logicilla olemme suunnitelleet, toteuttaneet ja ylläpitäneet laajaa kirjoa erilaisia verkkopalveluja jo vuodesta 2005. Olen itse vastannut Site Logicilla suunnittelusta, projektinhallinnasta ja asiakkuuksista vuodesta 2018 lähtien. Lähellä sydäntäni ja suurena inspiraation lähteenäni on käyttäjälähtöisyys. Jotta voimme suunnitella ja toteuttaa parhaita mahdollisia palveluja, tulee verkkosivujen kanssa työskentelevien ymmärtää ja kuulla käyttäjien tarpeita sekä toiveita. Heitä vartenhan näitä palveluita tehdään, eikö vain?

Ilokseni sain vastata Selkeästi meille -hankkeen verkkosivuprojektin suunnittelusta ja projektinhallinnasta. Projekti tarjosi paljon oppia, uusia näkemyksiä ja ison määrän hyviä työkaluja omaan tekemiseeni. Avaan tässä artikkelissa projektia omasta näkökulmastani; millaiset olivat projektin lähtökohdat, miten suunnittelu eteni ja mitä opittiin. Tässä vaiheessa artikkelia voin jo kuitenkin todeta, että paljon opittiin ja paljon on vielä opittavaa!

Lähtökohdat projektille

Olemme Site Logicilla toteuttaneet viimeisten vuosien varrella useita teknisesti saavutettavia verkkosivustoja, esimerkiksi

Saavutettavuus ja siihen liittyvät WCAG-ohjeistukset ja kriteerit ovat siis tulleet usean eri projektin kautta tutuiksi ja tietoa saavutettavuudesta saa lisää Aluehallintoviraston sivustolta (linkki aukeaa uuteen välilehteen). Teemana saavutettavuus ja käyttäjien yhdenvertaisuus verkkopalveluissa on rakennettu syvälle DNA:hamme Site Logicilla.

Selkeästi meille -hankkeen lähestyminen saavutettavuuteen ja nimenomaan kognitiiviseen saavutettavuuteen osui siis arvomaailmaamme kuin se kuuluisa “nenä päähän”. Kognitiivinen saavutettavuus terminä ei välttämättä ole meillä kulkenut projekteissa mukana sellaisenaan aikaisemmin. Olemme sen sijaan puhuneet asiakkaillemme selkeästä ja käyttäjälähtöisestä suunnittelusta, jossa kauniit muodot ja moderni design ei tulisi aina olla lähtökohta ja ensisijainen tekijä. Tämä on meidän projekteissa näkynyt eri toimintojen suunnittelussa ja toteutuksissa muun muassa selkeytenä ja helppokäyttöisyytenä.

On ollut mielenkiintoista huomata, että todella pieniltä tuntuvilla valinnoilla on suuria vaikutuksia yhdenvertaisesti onnistuneen käyttäjäkokemuksen syntymisessä.

Olemme pyrkineet – ennen hankkeen tuottamiin ohjeisiin tutustumistakin – Kognitiivisen saavutettavuuden ohjeiden (linkki aukeaa uuteen välilehteen) mukaiseen tekemiseen. Selkeästi meille -hankkeen verkkosivustouudistuksen myötä olemme kuitenkin huomanneet, että omissa valinnoissamme ja toimintatavoissamme on osa-alueita, joissa voimme ottaa vieläkin paremmin huomioon eri käyttäjäryhmiä. On ollut mielenkiintoista huomata, että todella pieniltä tuntuvilla valinnoilla on suuria vaikutuksia yhdenvertaisesti onnistuneen käyttäjäkokemuksen syntymisessä.

Suunnitteluvaihe pähkinänkuoressa

Suunnittelu aloitettiin uuden sivuston rakennesuunnittelulla. Hankkeella ei aikaisemmin ollut omaa sivustoa, joten runko aloitettiin “tyhjästä“. Kävimme yhteisissä työpajoissa läpi tarvittavia osioita ja niiden alle tulevaa informaatiota. Suunnittelussa tehtiin valintoja perustuen yhdessä tunnistettuihin kohderyhmiin ja kohderyhmien tavoitteisiin, jotta tiedon löytäminen sivustolta olisi mahdollisimman helppoa. Rakenne toki muotoutui projektin myötä ihan julkaisuun saakka, mutta alussa toteutettu yhteinen rakennesuunnittelu antoi projektille hyvän startin ja loi mielestämme koko projektin kestäneen yhdessä tekemisen meiningin.

Käyttöliittymäsuunnittelu yhdessä hankkeen asiantuntijoiden kanssa

Käyttöliittymäsuunnittelu aloitettiin rautalankamalleista, joiden pohjalta sivuston lopullinen ulkoasu luotiin myöhemmässä vaiheessa. Eri näkymien suunnittelussa saimme arvokasta apua hankkeen rautaisilta kognitiivisen saavutettavuuden asiantuntijoilta, erityismainintana Heikki ja Roberto. Muotoilimme Heikin ja Roberton kommenttien sekä parhaaksi koettujen esimerkkien pohjalta käyttöliittymät mahdollisimman helpoiksi käyttää ja ymmärtää. Kävimme myös yhdessä läpi sivuston eri toimintoja ja asioiden esitystapoja. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa seuraavat teemat:
  • valikkojen toiminta ja ulkoasu (päävalikko, sivuvalikko ja alatunniste)
  • miten erilaiset linkit ja jatkopolut tulisi näkyä ja käyttäytyä
  • miten toiminnot ja tieto sivulla tulee asemoida, jotta sivua on helppo havainnoida ja käyttää
  • jos sivulla on ankkurilinkkejä tai filttereitä tai suodatustoimintoja, miten näiden tulisi näkyä ja toimia
  • miten niin sanotun haitarielementin tulisi toimia
  • mikä on hyvä sisältösivun runko
  • millainen on hyvä artikkelipohjan runko
  • millainen on selkeä ja toimiva lomake
  • millainen on hyvä ja toimiva sivuston hakutoiminto.

Testaus, testaus ja vielä kerran testaus

Verkkopalvelujen saavutettavuus on monen tekijän summa, mutta viimeinen varmistus on kuitenkin kokonaisuuden huolellinen testaus. Sivuston ensimmäisessä julkaistussa versiossa havaittiin kriittisiä puutteita ruudunlukuohjelmalla ja näppäimistöllä navigoidessa. Opimme siis tämän projektin myötä testauksen tärkeyden mahdollisimman monella eri järjestelmällä ja päätelaitteella. Ensimmäisessä julkaistussa versiossa havaittiin, että esimerkiksi iPhonen ruudunlukuohjelma ei osannut tulkita kaikkia asioita oikein, kun taas Androidin vastaava toiminto toimi oikein. Huolellinen testaus siis kunniaan!

Saavutettavuus on usein hyvin tulkinnanvaraista – kriteeristöjen kannalta “toimivaan ja hyväksyttyyn lopputulokseen” voi päästä usealla eri tavalla. Projektin aikana huomasimme, että moni meidän käyttämämme tapa toteuttaa eri toimintoja ei ollutkaan riittävällä tasolla ja parempia tapoja tehdä asioita löytyy.

Loppusanat

Saavutettavuusdirektiivin myötä verkkopalvelut ovat ottaneet oikean suunnan kohti kaikille yhdenvertaista digitaalista maailmaa. Olemme kuitenkin huomanneet, että saavutettavuus ja siihen liittyvät kriteeristöt sekä ohjeistukset eivät yksinään riitä. Selkeästi meille -hankkeen ajama kognitiivinen saavutettavuus jää osa-alueena monelta osin ohjeistuksien ja kriteeristöjen ulkopuolelle. Aidosti kaikki eri kävijät huomioivassa verkkopalvelussa on otettava huomioon paljon muutakin kuin vain WCAG-ohjeistukset ja tekniset seikat.

Selkeästi meille -hankkeen ihmisläheinen lähestymistapa testaukseen ja havainnointiin tulisi olla jokaisen verkkopalvelun suunnittelun ja kehityksen mukana. Aina ei ole saatavilla Roberton ja Heikin kaltaisia henkilöitä, se on selvää – tehdään kuitenkin parhaamme mukaan yhdessä verkosta parempi paikka meille kaikille! 

Kirjoittaja

Markus Kareinen

Vastasin hankkeen verkkosivujen suunnittelusta ja projektinhallinnasta. Site Logicilla olen työskennellyt vuodesta 2018.

Takaisin ylös