Olin suomen kielen opinnoissani kuullut, että opiskelemani selkokieli on osa kognitiivista saavutettavuutta. Tulin harjoittelijan roolissa mukaan Selkeästi meille -hankkeeseen oppiakseni, mitä muuta kognitiivinen saavutettavuus on. Harjoittelun aikana olen saanut havainnoida tarkkaa testausta ja oivaltavaa analyysia; nettisivujen kognitiivisen saavutettavuuden arviointi vaatii taitoa. Siihen ei kuitenkaan tarvitse suhtautua kuin ydinfysiikkaan. Kognitiivista saavutettavuutta ja selkokieltä voi ajatella vaikka arkisen kauppareissun näkökulmasta.
Pidän lähikaupassani erityisesti siitä, että tiedän jokaisen tuotteen sijainnin. Kiireisenäkin päivänä saan poimittua nopeasti tuoreen ruisleivän ja makeat pikkuporkkanat mukaani. Joskus ostoksia täytyy tehdä vieraammassa kaupassa. Silloin auttaa se, että tuotteet ovat monessa kaupassa suunnilleen samassa järjestyksessä. Ensin heviosasto, sitten ehkä leivät. Maitotuotteet ovat takaseinää vasten, pakasteet lähellä kassoja. Jos haluan ostaa pelkän jäätelön, tiedän, mihin suunnata. Nettisivuillakin auttaa se, että toiminnot on sijoitettu tuttuihin paikkoihin: päävalikko yläreunassa ja chat oikeassa alakulmassa.
Silloin kun osastot ovat eri järjestyksessä kuin lähikaupassa, voin suunnistaa niiden mukaan nimettyjen kylttien avulla. Koska kylteissä lukee ”leivät”, ”jauhot” ja ”maitotuotteet”, minun on helppo löytää tarvitsemani. Minun ei tarvitse käydä läpi useampaa hyllyväliä tietääkseni, löytyykö sulatejuusto ”inspiraatiota ruoanlaittoon” vai ”hyvää ja helppoa” -hyllyltä. Myös verkkoteksteissä informatiivinen otsikko on saavutettavin valinta.
Joskus selkeä osastojako tai kyltityskään ei auta tuotteiden löytämistä. Kuka tietää, löytyykö linssijauho jauho- vai papuhyllyltä – vai ehkä hyllyn päädyssä olevien uutuustuotteiden joukosta? Aina ei ole helppo arvailla, miten kauppias on järkeillyt. Nettisivujen tekijätkin pyrkivät esittämään asiat parhaansa mukaan loogisesti. Aina se ei kuitenkaan kohtaa käyttäjän logiikan kanssa. Käyttäjätestaukset auttavat nettisivujen tekijöitä ymmärtämään, miten käyttäjä toimii, ja tekemään sivuista kognitiivisesti saavutettavammat.
Silloin kun testaamiseen ei ole mahdollisuutta, asiakkaan rooliin eläytymiselläkin pääsee hyvään alkuun. Jos lähikaupan salaattibaarissa rasia on sijoitettu linjaston keskelle, sen saa kyllä haettua, mutta helpompaa olisi, jos se olisi ihan siellä alussa. Samoin tekstissä pitää miettiä, missä järjestyksessä kerron asiat, että lukijalla on kaikki taustatieto, jota hän tarvitsee sillä hetkellä uusien asioiden poimimiseen.
Kaupassa käydessäni etsin usein tuttuja tuotteita. Nappaan tutunnäköisen maitopurkin tai leipäpaketin lukematta edes tuotteen nimeä. Visuaaliset vihjeet toimivat tuttujen asioiden kanssa hyvin. Vannoutunut luomutuotteiden käyttäjä todennäköisesti tunnistaa, että vihreällä pohjalla oleva valkoisista tähdistä koostuva lehti on EU:n luomutunnus, mutta aiheeseen vähemmän perehtynyt ei pysty päättelemään asiaa pelkän kuvasymbolin perusteella. Samoin kokenut netin käyttäjä tietää, mitä symbolia klikkaamalla hän pääsee etusivulle tai valikkoon, vähemmän käyttävän on vaikea päätellä kolmen päällekkäisen viivan merkitystä.
Teknisillä, visuaalisilla ja kielellisillä valinnoilla nettisivuista voidaan tehdä helppokäyttöiset. Pienilläkin valinnoilla voi olla iso merkitys käyttäjälle. Me, jotka emme tee nettisivuja työksemme, voimme antaa niistä palautetta – tai auttaa kaveria antamaan. Mistä sivuista sinä haluaisit antaa palautetta?
